Keski- ja kaakkoisosat

Keski-Suomi, Etelä-Savo, Etelä-Karjala

Pääsiäisaamuna aurinko tanssii, on nii ilone.

Uusikirkko Vpl. Paulaharju, S. 1264.1903

Piinaviikko Pääsiäisviikon nimet
Miun mummoin luki aina päiviä pääsiäis alusviikolla, että Sukka sunnuntai, maito maanantai, tiuku tiistai kello keskviikko, kiero torstai, pitkä perjantai ja lanka lauvantai.
 

Kanneljärvi. Mannonen, U.9039.1938

Ennen koko pääsiäisalusviikkoo vanhat pittiit pyhän ja tekkiit taikoi. Se kun oli viiminen paastoviikko, niin sannoit, "sillä viikolla tehtyt taijat kaikkiin paremmin vaikuttiit". Pääsiäisviikon joka päivällä oli oma nimeese. Oll sulkasunnuntai, maitomaanantai, tiukutiistai, kellokeskiviikko, kierotorstai, pitkäperjantai ja lankalauvantai ja siit oli pääsijäinen.
 

Uusikirkko Vpl. Mannonen, U. 6729.1938

Ei saa kehrätä Kiirastorstai
Vanhan ajan tapoihin kuuluu, että ei joulunalusviikolla, eikä piinaviikolla saa emännät kehrätä, jos rikkoo tätä tapaa, niin rukit kehrää yksinään kaiket yötä eikä talonväki saa nukkua.
 

Säkkijärvi. Satama, KRK 138.1935

Kiristuorstai, jota näillä seutuin sanotaan kierotorstaiksi ei saanut ennen aikaan kehrätä, jauhaa tms. Tehtä, joka vaan kiertämällä tehtiin tai muuten tuli lampaat pyörätautiin kesällä. Sentähden sanottiinkin ennen, että "paha akka pannahinen, kiertää kierotorstakinna, vääntää vääränä pyhänä".
 

Sakkola KRK 126. Kinnari, Y. 112.1935

Velat Kiira
Kiirastorstaina pihistetään velkamiehiä.
 

Kannonkoski. Laurila, Lauri 972.1937

Miun emmoin sano, että kiira on jokkuu sellane paha haltia, mikä väijyy karjoo ja tekköö sille pahhoo. Sitä varten se piti aijaa pois, kiirastorstaina sannoit kierotorstaina ei mittää muuta saanutkaa kiertää kuin läävää. Jos teki jottain muuta sellasta työtä mis piti kiertää niinku jauho tai keträs, niin kiira tuli metsästä takasii.
 

Uusikirkko Vp.l. Mannonen, Ulla 5985.1938

Käärmeet Ristit ja tervaa
Äiti kertoi, että ennen aikaan kiirastorstai-iltana vedettiin kolme kertaa kartanon ympäri sellaista kaukaloa, jossa oli keitetty pikeä. Toinen veti kaukaloa perässä kepillä lyöden joko kaukaloa tai maata ja hokien: "Pois kiila (kiira?) Kartanolta." Silloin ei kesällä käärmeet tule kartanolle.
 

Saarijärvi. Harju, O. 981.1938

Kiiratorstaina tehtiin savella ristit kaikkiin oviin ja kaksi henkeä ajoi Kiiraa metsään. Toisella oli hiilikoukku ja terva-allas kädessä ja hän juoksenteli ympäri kartanon ikään kuin jotakin ajellen. Toinen kysyi silloin: "Mitä sinä ajat?" - "Minä ajan Kiiraa metsään." Ja rupesi sitte loitsimaan: "Kitis kiira metsään."
 

Juva. Tarkiainen, V. 97.1898

Emännän kello Ristit suojelevat
Kiirastorstaina kiersi emäntä kellot kaulassa pihan.
 

Kuopio. Holmberg, U. 339.1909

Kiirastorstaina tehtii joka ove ulokopuolelle tervarist, pahoje henkii ehkäisemiseks.
 

Haukivuori. Hirsikoski, Hilda. 202.1929

Lastuja Munia
Kun kierotorstai aamuna heti herättyään menee navettaan ja koittelee härän munat, sieltä jatkaa matkaa pinomaalle, ottaa sieltä lastuja syliinsä ja tuo ne tullessaan tupaan, jos sattuu silloin koivulastuja, niin löytää kesällä hyvin linnunmunia, jos taas sattuu käsiin leppä ym. huonon puun lastuja, löytää kesällä riähkälinnun, harakan yms. Pesiä ja munia.
 

Sakkola. KRK 126. Kinnari, Y. 113.1935

Joka ensiksi herää, on hänen mentävä takaperin ja silmät ummessa navettaan. Siellä on mentävä takaperin ja etsittävä sonni ja koeteltava sen munia, että keväällä löytää linnunpesiä. Taikaa tekevät vielä joka paikassa Mäntyharjulla.
 

Mäntyharju. Karhu, J. 3384. 1936

Lammasonni Oriin kuolema
Kun käydään keritsemässä kolmen talon lampaita laskiaista, pitkäperjantaita ja pääsiäistä vasten yöllä ja tekee niistä villoista ja jauhoista kakkaroita, ja syöttää ne kakkarat omilla lampailla, menestyvät ne hyvästi.
 

Hankasalmi. Oksanen, J. G. 167.1892

Olimme rullia kuuntelemassa pitkääperjantaita vasten. Yrjölästä päin kuului oriin hirnuntaa. Jonkun ajan kuluttua kuoli ori Yrjölästä suuria tuskia kärsittyään.
 

Viitasaari KRK 74. Paanane, O. 4.1935

Myllyn kampi Mahosta lypsävä
Pitkäperjantain iltana piti pyöräyttää viskuumyllynkampia. Jos se itsekseen pyöri viisi kertaa, tuli hyvä vuosi, mutta jos pyöri vähemmän, tuli huono vuosi, sitä huonompi, mitä vähemmän pyöri.
 

Saarijärvi. Harju, O. 965.1938

Jos pitkäperjantai aamuna vei lehmälle vaikka halon tai muun puupökkelön viereen ja sanoi: "Tuossa on siu vasikkasi", niin rupesi lehmä lypsämään maitoa niin kuin äsken poikinut, vaikka se ois oltkii maho.
 

Sakko. KRK 126. Kinnari, Y. 72 1935

Parantava maanpalanen Onnen tuoja
Jos pitkänäperjantaina takkoo puuko ja sillä leikkoo muata palase irti, nii sillä muapalala painamalla paranoo ajokset, patit, kasvaiset, turpoomiset ja ukoammukset. (Ukoammukset tulehtumia, tuntematta syytä tulleet.)
 

Virtasalmi. KRK 82. Paajanen, L. 166.1935

Pitkänäperjantaina tehtiin: kerä pääksi, värttinä jalaksi, kuontalo mahaksi, ja sitä survottiin huhmaressa ja laitettiin maalimaa kiertämään; - mitä vaan käskettiin sen tuomaan, sitä se toi.
 

Juva. Kärkkäinen, V.J.151.1899

Ruokia Piinaviikon sää
Ennen aikaan ei pietty pitkeeperjantaita kovan suurra juhlana. Ei se olt juhla eikä mikkään. Sillon ol tehty makkaroita.
 

- Joroinen. Kinnunen, A. 376.1886

Pitkänperentain ei sain syyvvä ennen päivän laskuu

- Rautu. Onttonen, Helena 2746.1937

Pitkäperjantaina ei laitettu mitään pyhäruokia. Kukaan ei käynyt kylässä ja muutenkin piti jokaisen olla hiljaa.

- Kirvu. Kuiska, Helena 103.1937

Sääsket ei syö kuin pääsiäisaamuna syöpi naurista ennen aamiaista.

- Koutokki (Akonlahti) Marttini, I.: III. 756.1903 (?)

Jos aurinko pääsiäisaamuna hyvin kirkkaana ilmoille nousee, niin tulee poutainen ja hyvä viljakesä, mutta jos se silloin hemmeä on, niin tulee sateinen kesä ja huono vuosi.
 

- Jyväskylä. Nurmio, M. 551. 1888

Pääsiäisaamuna jos paistaa päivä, niin tulee hyvä marjavuosi. Jos taas on usvaa, niin silloin marjankukat vie halla.

- Joutseno. KRK 79. Kutila, E. 63.

Pitkäperjantain pohjatuuli vie marjankukat keväällä.

- Pylkömäki. Jyväsk. Sem. 162.1926

Pitkänä perjantaina kun on tuuli etelässä ja seis ilma, niin sanotaan merkitsevän hyvää pellavavuotta.

- Savo ja Karjala. Laitinen, H. 139.1866

Jos pääsiäisaamuna aurinko nousee "selkeeseen" (että ei ole pilviä auringon päällä, vaan taivas on kirkas), tulee hyvä vuosi.

- Koskenpää. Myrsky, V. 890. 1924.

Ja sitä taas vanhat sannoit, että jouluna jos on kesä, niin pääsiäisenä on talvi.

- Koivisto. Mannonen, U. 7260. 1938.

Sitä sää särenkutuna, mitä päivä pääsiäisnä.

- Mikkeli. Lyytikäinen, Veikko 59.1936.

Harakka Aurinko
Harakka tekee ensimmäisen munan aina pääsiäisaamuna.
 

Kerimäki. Raila, Alli 536. 1937.

Pääsiäisaamuna aurinko tanssii punaisena taivaalla. Se riemuitsee Vapahtajan ylösnousemuksen vuoksi.
 

Saarijärvi, Pylkönmäki KRK 70. Harju, Otto 897.

Mies pääsiäisenä Virkeäksi
Jokainen jouluna kirkkoon, pääsiäisenä joka pääsee.
 

Jyväskylä. Hyvönen, R. 535.1938

Joka mies jouluna, mutta se mies, joka pääsiäisennä.

Lemi. Kouvo, H. 125.1889

Henkilö, joka pääsiäisaamuna nousi varhain, tuli pysymään koko vuoden virkkuna.
 

Keitele. Karhu, Lyyli 463.1936

Taikojen pilaaminen Kakkiminen
Taiat menivät hukkaan, jos pääsiäisyönä kelloilla herätetään, "paskataan", ennen einettä.
 

Saarijärvi. KRK 71. Harju, Otto 1285.

Kakkiaisiksi sanottiin nuoria ihmisiä, sekä miehiä, että naisia, jotka ottivat pääsiäistä vasten yöllä niin paljon kuin ikinä löysivät, olivatpahan ne minkä eläimen kelloja hyvänsä. He lähtivät kahdentoista jälkeen yöllä ja menivät naapuriensa porstuaan soittamaan niitä, hurjasti puistaen. Ja ne, jotka ennen ehtivät soittamaan, saivat kakituksi sen talon asukkaat, missä he soittivat.
 

Saarijärvi. Heikki Haavio 101. 1933. Miina Honkonen, 44 v.

Neuvoja pääsiäisaamuksi Lehmille kellot
Pääsiäisenä jo varhain aamulla ampua paukutellaan pyssyillä ja soitetaan torvea katolla; sillä keinoin peloitetaan muka susia, ettei ne kesällä käy karjan kimppuun. Paljain jaloin ei saa kukaan mennä ulos tuvasta, muuten vilustuu sitten kesällä ja tulee sairaaksi. Jos nyt ulkona ollessa näkee ensiksi kepeämmän elävän, niin kuin linnun, niin voi tietää pysyvänsä vuoden kululla terveenä, vaan ken ensiksi raskaamman elävän kohtaa, niin kuin sian, lampaan tms., sille ei terveydestä tule kehumista.
 

Antrea. Suomen kuvalehti 1874 n:o 33.

Ennen vanhaan tuotiin lehmänkello pääsiäislauantaina tupaan ja pidettiin siellä, kunnes se pantiin lehmän kaulaan. Lehmät menestyivät silloin ja tulivat hyvin kotiin.
 

Viitasaari. Harju, O. 2163.1938

Lehmät kotiin Noituminen
Jotta lehmät tulisivat aikaisemmin illalla kotiin, pitää pääsiäisyönä panna lehmänkelloihin suolaa ja ripotella myöskin navetan seinvarsille suolaa.
 

Hirvensalmi. Kaukonen, Katri 1806.1937

Pääsiäisen aikana rullina kuljettaessa noiduttiin lehmät leikkelemällä niistä kolmesta kohdasta karvaa. Seuraavana kesänä lehmä joutui metsänpeittoon.
 

Konnevesi. Keskis. Osak. 258.1937

Lampaan nuora Näkymättömäksi
Jos laskiaista, pitkääperjantaita taikka pääsiäisyötä vasten yöllä sidotaan lampaan ympärille nuora, johon on tehty 9 solmua ja jätetään se nuora lampaan ympärille, rupeaa se kitumaan.
 

Hankasalmi. Oksanen, J. G. 170.1892

 

Pohula ol tapana keritä immeisii lampaita piäsiäisyönä. Ol sellane usko, että ku suap karttuma niin paljo villoja, että niistä tulloo nuttu, nii se piälä suap kävellä näkymättömänä. Villoja ei ou otettu lampaastaan kum pien tukku piälaelta. Pässiltä leikkasivat pitkimpäi ja uuhilta poikkipäi kerihtimen jälet.
 

Virtasalmi. KRK 82. Paajanen, L. 165. 1935

Jeesuksen vaippa Noidan kyydissä
Jotkut henkilöt kävivät pääsiäisyönä leikkelemässä nahkapaloja lehmistä ja lampaista. Palasia piti olla satoja, tarkkaan määrätty luku, ja niistä koottiin Jeesuksen vaippa, jolla tehtiin taikoja.
 

Sulkava. Sääski, S. 2352. 1939. Tilda Piironen, s. 1880.

Kerra ol noita lennelt miestä pääsiäisyön kirkkoloil. Mies kiljaht yhtäkkii: "Miult putos hattu!" Noita: "Mitä sie et ennempää sanont? Nyt ollaa jo seitsemännes seurakunnas. Se män näät nii hirmusta vauhtii."
 

Räisälä. KRK 123. Heikkonen, S. 8. 1935

Vahinkoa rulleille Lehmän käskeminen
Pääsiäisyönä loukkaavat rullit itsensä, jos navetan kynnyksen alle asettaa viikatteen ja oven päälle talon vanhimman kirveen.
 

Saarijärvi, Pylkönmäki. KRK 69. Harju, Otto 233. 1935

Lehmän korvaa (jokkaese eriksee) on huuvettava piäsiäesyönä samon ku kesällä sekä käskee tulemaa esmerkiks kuuve aekaa uamulla kottii. Lehmät tulloovat sillo hyvin kottii kesällä.
 

Hankasalmi. Hämeenlinnan lakansakoulus. 6366. 1938.

Karjan onneksi Älä katso
Pääsiäisyönä piti polttaa tulta navetassa, ettei kesällä karjalle tapahtuisi mitään pahaa.
 

Kangasniemi. Nykänen, Toivo. KT 78: 264. 1938.

Harakkata ei saa pääsiäisaamuna katsoa; tulee sitte virkku ja terve.
 

Ristiina. Vallaskangas, Iida 61. 1914.

Minkä luontoinen? Ketterä vai köntyrä?
Minkä elävän piäsijäisuana ensiks näkköö, niin sen sorttinen on sinä vuonna. Harakkata tarkotettiin suaha nähhä, jotta ois kevytluontonen. Sikkoo ei ensinkään tahottas.
 

Joroinen. Kinnunen, A. 381. 1886.

Pääsiäisaamun näkköö ensiks haraka lennossa, ni o ketterä kesäl, mut jos näkköö varikse, ni o köntyrä, varsinki jos näkköö sen istumas.
 

Uusikirkko Vp.l. Paulaharju, S. 852. 1903.

Kuunteleminen Luonnottaret
Kun piäsiäesyönä männöö semmoseen paekkaa, jossa on 3 tienristeyttä ja kuunteloo kajuja, nii siinä näytetää sitte tulevia tapahtumia. Samoin, jos istuu 3 kertoo muutetun huoneen katolla. Jos tyttärelle esim. näötetään avvaimet, niin hää piäsöö pian naemisii.
 

Hankasalmi. Hämeenlinnan alakansakoulus. 6371. 1938.

Jos tahtoo kuulla "rullia", se on, tiedustella salaisuuksia ja tulevia onnensa kohtaloota, pitää pääsiäistä tai juhannusta vasten kolmen tien risteyksessä seistä verisellä vasikan nahkalla aivan hiljaa, jolloin niitä kuulee, jos luonnottaret ovat suotuisalla tuulella; sama on myös, jos kolmasti muutetun huoneen katolla samoina aikoina sitä kuunnellaan.
 

Rautalampi. Kanninen, A. 23. 1882.

Peili kertoo Suolarakeet
Kun pääsiäisaattoiltana menee syömätä maata ja kun sitte pääsiäispäiväaamuna ylös nousee ja menee ensimäiseksi työksi peiliin katsomaan, niin näkee siellä sulhasensa (morsiamensa).
 

Jyväskylä. Nurmio, M. 996. 1888.

Pääsiäisaattoiltana pannaan suoloja ruokapöytään joka perheenjäsenen paikalle. Kenen suolat yöllä sulavat, hän sinä vuonna kuolee.
 

Kivijärvi. Harju, O. 2343. 1938.

Ikkunasta katsominen Varma ukko
Kun pääsiäisaattona illallisen aikaan katsoo ulkoa akkunasta sisään, niin niiden paikat, jotka sinä vuonna kuolevat, ovat tyhjät.
 

Saarijärvi. Harju, O. 966. 1938.

Jos meenoaja saaha sulhasija, nii peäsijäisoamuna o lakastava lattija yheksä kertoa perrää päe, nii kyllä sinä vuonna soa uko.
 

Hankasalmi. KRK 74. Pylväinen-Weck, E. 70. 1935.

Sulhasen näkeminen Musta vai valkea
Kun kylypyreissulla alasti kiertää piäsiäesyönä kolomasti saunan ympäri, niin suluhanen tulla lipsii kolomannella kerralla vastaan.
 

Vieremä. Pauli Mäntyharju 332. 1948. Hilja Romppainen, s. 1925.

Tytöt kun tahto eiltpäi tietä, onks heijjän tuleva miehese musta vai valkii, ni hyö män Piäsiisuamuna oimiihe liäviä ja silmät ummessa ottivat lampait kii. Kuka sai valkii lampua, sen mies valkia, a kuka musta ni sen mies mustaverine.
 

Jaakkima. Kilpiö 83. 1937. Ker. N. V. 1910.

Ennustus Kauniiksi kesää varten
Kenkään pannaan kymmenpenninen ja kenkä pannaan pääsiäisiltana nukkumaan mentäessä pään alle, niin unissa nähdään seuraavan vuoden tapahtumat.
 

Haukivuori. Nykänen, Toivo 25. 1936. (Kertoja synt. Kangasniemellä.)

Tyttöjen, jotka tahtoivat olla kauniita, piti pääsiäisaamuna käydä pesemässä kasvonsa virtaavassa vedessä ennen auringon nousua, sitten ei päivettynyt ja oli kaunis koko kesän.
 

Koivisto. Mannonen, Ulla. 162. 1936.

Variksen vesi Jalat ja kädet kuntoon
Jos ennätti noutaa vettä ennen päivän koittoa ja pestä sillä silmänsä, pääsi koko vuodeksi uneliaisuudesta. Tämän veden nimi oli "variksen vesi". Kun sitä ammennettiin, huudettiin kolmasti: "Varis, vettäsi varastan."
 

Keitele. Karhu, Lyyli 465. 1936.

Ku pyyhkii jalkojan ja käsiää pääsiäisaamun kirvee terrää tai havvuu, ni ei tuo kippeiks.
 

Uusikirrko Vp.l. Paulaharju, S. 851. 1903.

Kiikkuminen Haltian näkeminen
Pääsiäisenä oli kiikkupäivä, silloin kylän tytöt ja pojat kiikkuivat laulaen rinkilaulujaan. Pääsiäisen jälkeisenä ensi arkena ei saanut yhtään kiikkua, tai jos kiikkui, niin tuli tuhkarupeen.
 

Kirvu. Kuisma, Helena 103. 1937.

Jos kulkee pääsiäisyönä kolme kertaa tuvan ympäri, tulee haltija vastaan.
 

Uusikirkko. V.l. Poutanen, Else 79. 1936.