Mikä oli Eliaksen ensimmäisen runonkeruumatkan huippukohta?

Lönnrotin ensimmäisen runonkeruumatkan huippuhetki tapahtui Kesälahden pitäjässä. Täällä hän kohtasi kuudennusmies Juhana Kainulaisen, jonka vertaisen laulajamestarin hän tapasi vasta paljoa myöhemmin Vienan-karjalasta, nimittäin Arhippa Perttusen Latvajärven kylässä. Juhana Kainulaisen lauluja Lönnrot kirjoitti viidettäkymmentä kappaletta kaksi päivää aamusta iltaan. Laulajaa odotellessaan hän joutui seudun lumoihin:

"Tunsin jonkinlaista selittämätöntä nautintoa vaeltaa metsässä, jossa Kainulaisen nyttemmin kuollut isä oli monta kertaa lukenut rukouksiaan kultaisille metsänjumalille ja -jumalattarille ja jossa Mehtolan neiot entisaikoina olivat näyttäytyneet suosikeilleen".

Erikoisesti Lönnrotiin vaikutti se avuliaisuus ja sydämellisyys, jota perheenjäsenet osoittivat toisilleen ja vieraalle. Kainulainen ei aluksi tahtonut jäädä talon töistä pois laulaakseen Lönnrotille. Hän ei esikoisena halunnut näyttää huonoa esimerkkiä veljilleen. Seuraavaksi päiväksi hän järjesti itselleen kotitöitä, jotta voisi laulaa ja tehdä työtä samalla kertaa. Talon vanha emäntä pesi omasta aloitteestaan matkamiehen vaatteet tämän saunassa ollessa ja kieltäytyi kiitoksiakaan vastaanottamasta sanoen:

"Mitäs ihmisestä olisi, jollei sitä hyvää toiselle tekisi."

Lähde: Anttila, Aarne 1931: Elias Lönnrot - Elämä ja toiminta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 190. Osa I. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Helsinki. s.107-8.